Mutta älä unohda kadota: kaikki mitä sinun on tiedettävä Alzheimerista.

Maailman Alzheimerin päivän kunniaksi tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattavaa tietoa tästä dementian muodosta. Mitkä ovat Alzheimerin taudin varhaiset oireet ja miten omaiset voivat suhtautua diagnoosiin oikein? Maailman Alzheimerin päivän tarkoituksena on valistaa ja tuoda aihe esille julkisuudessa. Alzheimerin dementia on yksi yleisimmistä dementian muodoista, ja sen esiintyvyys kasvaa huomattavasti tulevina vuosina väestörakenteen muutoksen vuoksi. Vuonna 2023 Saksassa asui noin 1,8 miljoonaa dementiasta kärsivää ihmistä. Nykyisten arvioiden mukaan tämän luvun odotetaan kasvavan lähes miljoonalla vuoteen 2025 mennessä. Siksi on entistä tärkeämpää tuntea dementian yleisimmät syyt sekä taudin varhaiset oireet. Tässä artikkelissa saat kattavat tiedot taudista ja siitä, mitä voit tehdä läheisenä parantaaksesi sairastuneen elämänlaatua.

Mikä on Alzheimerin tauti?

Alzheimerin tauti on yleisin dementian muoto. Alzheimerin tauti syntyy, kun aivojen hermosolut kuolevat vähitellen. Tähän mennessä tiedetään, että Alzheimerin potilaiden hippokampuksessa kertyy proteiinikertymiä, joita kutsutaan plakkiksi. Tämä aiheuttaa hermosolujen kuoleman ja johtaa yhä suurempiin kognitiivisiin rajoitteisiin. Lisäksi aivoissa epäillään olevan toinen proteiini, tau-proteiini, joka on muuttunut niin, ettei se enää pysty huolehtimaan aivosolujen ravinnosta ja vakaudesta. Dementiassa esiintyy muistitoimintojen jatkuvaa heikkenemistä, kielellisiä häiriöitä, ongelmia suunnittelukäyttäytymisessä sekä keskittymis- ja tarkkaavaisuusongelmia. Alzheimerin tautia ei voida parantaa. On kuitenkin olemassa lääke- ja muita menetelmiä, joilla voidaan vaikuttaa dementiaan positiivisesti. Erityisten vasta-aineiden avulla pyritään poistamaan edellä mainitut plakit ja siten hidastamaan taudin etenemistä. Nykyisen tutkimustiedon mukaan prosessia ei voida vielä pysäyttää kokonaan. Riskitekijöitä – eli olosuhteita, jotka lisäävät sairauden todennäköisyyttä – ovat diabetes, masennus, korkea verenpaine, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö, ylipaino, vähäiset sosiaaliset kontaktit, kuulon heikkeneminen ja alhainen koulutustaso. Kaikki nämä mainitut seikat eivät ole Alzheimerin taudin ensisijaisia laukaisijoita, vaan ne vain lisäävät riskiä sairastua Alzheimerin tautiin. Samoin on olemassa joitakin suojaavia tekijöitä, eli vaikutustekijöitä, jotka minimoivat Alzheimerin tautiin sairastumisen todennäköisyyden. Näitä ovat hyvä koulutus, hyvä fyysinen ja henkinen aktiivisuus, hyvä sosiaalinen ympäristö ja tasapainoinen ruokavalio sekä vähäinen alkoholinkäyttö. Alzheimerin diagnoosi ja siihen liittyvät oireet voivat olla pelottavia ja aiheuttaa suurta epävarmuutta, minkä vuoksi on sitäkin tärkeämpää, että ympärillä on vakaa tukiverkosto ja että sairastunutta kohdellaan rakkaudella ja suvaitsevaisuudella.

Alzheimerin dementian oireet

Dementia liitetään ensisijaisesti aina lisääntyneeseen muistamattomuuteen. Taudin takana on kuitenkin paljon muutakin kuin vain muistamattomuus. Taudin kulku voi osittain vaihdella henkilöstä toiseen, mutta pohjimmiltaan se etenee samalla tavalla.

• Muisti: Taudin edetessä muistitoiminnot heikkenevät. Aluksi tämä vaikuttaa lyhytaikaiseen muistiin ja myöhemmin myös pitkäaikaiseen muistiin. Lyhytaikaisen muistin ongelmat ilmenevät siten, että potilas ei enää muista äskettäin keskusteltuja asioita, kuten ostoslistoja tai juuri luetun tekstin sisältöä. Pitkäaikaisen muistin puutteet ilmenevät siten, että
• henkilö ei enää
muista omasta elämästään tapahtuneita asioita, kuten häitä tai suuria syntymäpäiväjuhlia.
• Kieli: Alkuvaiheessa Alzheimerin tauti voi ilmetä kielessä siten, että henkilö ei enää keksi yksittäisiä sanoja tai ei pysty saattamaan lauseitaan loppuun. Tähän liittyy usein se, että hän menettää puheenjuoksunsa eikä pidempiä keskusteluja ole enää mahdollista käydä.
• Persoonallisuuden muutos: Taudin edetessä persoonallisuudessa voi tapahtua syvällisiä muutoksia. Nämä muutokset voivat olla täysin vastakohtana henkilön terveenä ollessa osoittamalle persoonallisuudelle. Henkilöt voivat osoittaa yhä enemmän aggressiivisuutta, esimerkiksi kun he ovat turhautuneita tai peloissaan. Toiset henkilöt muuttuvat hyvin varautuneiksi ja puhuvat tuskin enää lainkaan. He vetäytyvät ja menettävät kaiken kiinnostuksensa toimintoihin, joista he aiemmin nauttivat. Lisäksi voi kehittyä voimakasta ahdistuneisuutta ja tiettyä epäluottamusta. Potilaat tuntevat olonsa uhatuksi ja osoittavat vainoharhaisia piirteitä.

Alzheimerin dementian neljä vaihetta

1. Lievä kognitiivinen heikentyminen (mild cognitive impairment)

Tässä vaiheessa esiintyy lieviä kognitiivisia rajoitteita, joita potilaat eivät yleensä huomaa, mutta jotka ulkopuoliset voivat havaita. Ne voidaan kuitenkin havaita diagnostisella testillä. Tässä vaiheessa olevat potilaat eivät vielä tarvitse apua, vaan pystyvät selviytymään arjestaan yksin. Yhteenvetona voidaan todeta, että tämä ensimmäinen vaihe on ominaista lieville kognitiivisille rajoitteille, jotka kuitenkin vaikuttavat potilaan arkeen vain minimaalisesti.

 2. Alzheimerin taudin varhainen vaihe

Tässä vaiheessa ilmenevät ensimmäiset lyhytaikaisen muistin puutteet. Potilaat eivät enää muista tietoja, jotka heille on kerrottu äskettäin, olipa kyseessä sitten keskustelu tai puhelinkeskustelu. Tässä vaiheessa potilailla on vaikeuksia seurata keskusteluja. Heillä on myös vaikeuksia löytää sanoja ja he menettävät usein keskustelun juonen. Ensimmäiset ongelmat tilan ja ajan hahmottamisessa alkavat ilmetä. Potilaat myöhästyvät esimerkiksi tapaamisista tai eivät enää löydä pysäköityä autoaan. He pystyvät vielä suurimmaksi osaksi selviytymään arjesta, ja kotityöt sujuvat yleensä hyvin. Monimutkaisemmissa tehtävissä he tarvitsevat kuitenkin apua. Tässä vaiheessa potilaat huomaavat hitaasti, että jokin on vialla, ja yrittävät piilottaa puutteitaan mahdollisimman hyvin. Usein huumoria käytetään muistiongelmien tai suuntautumisvaikeuksien peittämiseen. Jotkut henkilöt vetäytyvät myös enemmän, eli piiloutuvat ulkomaailmalta peittääkseen rajoituksensa. Uusia ja vieraita tilanteita vältetään, sillä ne eivät ole potilaille mahdollisesti selviytymiskelpoisia ilman apua. Näin ollen potilaat muuttuvat tässä vaiheessa yhä epävarmemmiksi ja vetäytyvät ulkomaailmasta. Tämän myötä potilaan luonne alkaa muuttua. Joku, joka oli kerran hyvin avoin ja joka aiemmin oli kokemushaluinen, voi nyt vaikuttaa hyvin varautuneelta ja pelokkaalta. Herkkyys voi myös lisääntyä, jos asiat eivät suju niin kuin henkilö haluaisi tai kun hänelle valkenee, mitä kaikkea hän ei enää pysty tekemään yksin. Lisäksi voi kehittyä masennus. Mieliala on masentunut, ja aiemmin iloa tuottaneet aktiviteetit tai harrastukset eivät enää tuota henkilöille iloa, eikä heitä saada enää juuri mihinkään motivoitua. Kehonhoito ja kotitalous laiminlyödään. Sosiaalisia kontakteja hoidetaan yhä vähemmän, ja henkilöt eristäytyvät kotiinsa.

3. Alzheimerin taudin keskivaihe

Tässä vaiheessa tauti on jo selvästi havaittavissa. Oireita ilmenee paitsi lyhytaikaisessa muistissa myös pitkäaikaisessa muistissa. Vaikutukset kohdistuvat deklaratiivisen pitkäaikaisen muistin muistoihin, tarkemmin sanottuna episodiseen muistiin. Sen tehtävänä on tallentaa tärkeät elämän tapahtumat, kuten avioliitto, lapset ja muut merkittävät elämänmuutokset. Keskivaiheessa olevilla henkilöillä on vaikeuksia muistaa näitä tärkeitä elämänvaiheita. Heidän on vaikea muistaa, kuinka monta lasta heillä on, mitkä ovat heidän nimensä ja kuinka vanhoja he ovat. Varhaiset muistot lapsuudesta voivat tulla mieleen sattumanvaraisesti, ja voi käydä niin, että sairastuneet luulevat olevansa juuri siinä muistamassaan elämänvaiheessa. Henkilö voi esimerkiksi olla vakuuttunut siitä, että hän on lapsi ja että hänen on kiireesti mentävä äitinsä luo kotiin. Paikkataju heikkenee yhä enemmän. Henkilöillä voi olla vaikeuksia löytää kotiosoitteensa tai pahimmassa tapauksessa he eivät enää tunnista omaa kotiaan. Esineitä hukataan yhä useammin ja tapaamisia unohdetaan. Ihmisiä on vaikeampi tunnistaa, ja sairastuneet muuttuvat yhä epävarmemmiksi toiminnassaan, koska on nyt selvästi nähtävissä, että heillä on puutteita, ja he huomaavat sen myös itse. Persoonallisuus muuttuu nyt paljon voimakkaammin taudin edetessä. Luonteenmuutoksen suunta vaihtelee henkilöstä toiseen. Jotkut muuttuvat aggressiivisemmiksi, toiset hyvin ujoiksi ja kommunikoivat tuskin enää lainkaan. Tämä voi olla erittäin rasittavaa omaisille, sillä heidän sukulaisensa muuttuu yhä enemmän ja uusi persoonallisuus voi olla rasittava ja vieras. Persoonallisuuden muutoksen lisäksi keskivaiheessa olevat henkilöt tuntevat voimakasta levottomuutta ja hermostuneisuutta. Tämä ilmenee lisääntyneenä liikkumistarpeena. Se tarkoittaa, että sairastuneet kävelevät levottomasti ympäriinsä ilman selkeää päämäärää. Tämä käyttäytyminen voi myös johtaa siihen, että henkilöt yrittävät paeta asunnosta tai hoitolaitoksesta. Ajan käsityksen heikkenemisen vuoksi uni-valverytmi voi häiriintyä, minkä seurauksena potilaat kävelevät ympäriinsä yöllä eivätkä koe tarvetta mennä nukkumaan, vaan menevät sänkyyn vasta päivällä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Alzheimerin taudin keskivaiheessa olevat ihmiset ovat yhä enemmän avun tarpeessa, koska he eivät enää selviydy arjestaan yksin.

4. Alzheimerin taudin myöhäinen vaihe

Alzheimerin taudin loppuvaiheessa potilaiden terveydentila heikkenee entisestään. He ovat nyt erittäin alttiita tarttumaan muihin sairauksiin. Liikunnan ja ravitsemuksen puute sekä korkea ikä voivat heikentää yleistä immuunipuolustusta. Tämä tekee heistä erittäin alttiita infektioille. Tätä vaihetta leimaavat vaikeudet syömisessä, nielemisessä ja juomisessa, selvä fyysinen heikkous, runsas nukkuminen ja vähäinen puhe. Lisäksi voi ilmetä inkontinenssia, sillä pitkälle edennyttä dementiaa sairastavat eivät enää osaa tulkita kehonsa signaaleja oikein. Inkontinenssin hoitoon tarvitaan kärsivällisyyttä ja hyvää hoitoa. Tuotteet, kuten inkontinenssisuojatja inkontinenssihousut, voivat auttaa ylläpitämään potilaan hyvinvointia. Yhteenvetona voidaan todeta, että loppuvaiheessa olevat potilaat ovat riippuvaisia ympärivuorokautisesta hoidosta ja erittäin alttiita infektioille, jotka useimmissa tapauksissa ovat myös kuolinsyy.

Varhainen tunnistaminen, varhainen toiminta

Nyt kun Alzheimerin dementian eri vaiheet ovat tiedossa, on syytä selittää, miten dementian voi tunnistaa varhaisessa vaiheessa ja mitä omaiset voivat tehdä vaikuttaakseen taudin kulkuun positiivisesti sekä ryhtyäkseen tarvittaviin toimenpiteisiin oman ja potilaan terveyden hyväksi. Varhaisessa vaiheessa oireita on joskus vaikea tunnistaa. Dementian oireet voivat olla samat kuin masennuksen. Jotta omaisena voisit olla varma, mistä sairaudesta on kyse, sinun tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin oireisiin ja ottaa yhteyttä lääkäriin sekä varata aika diagnoosin tekemiseksi.

• Muistinmenetys: Muistinmenetyksen ensimmäisiä merkkejä ovat se, että henkilö ei enää muista sovittuja asioita, esittää usein samoja kysymyksiä ja hukkaa yhä useammin esineitä.

• Arjen ongelmat: Varhainen merkki dementiasta voi olla myös se, että tutut tehtävät ovat vaikeampia suorittaa tai aiheuttavat hämmennystä.

• Suunnitteluvaikeudet: Potilaalla on yhä enemmän vaikeuksia suunnitella arkeaan.

• Hämmennys: Alkuvaiheessa henkilö saattaa menettää suuntavaistonsa eikä enää tiedä, mikä päivä on tai missä hän on.

• Sanahakuvaiheet: Toinen oire voi olla, että henkilöllä on puhevaikeuksia, koska hän ei enää keksi tiettyjä sanoja ja menettää puheenjuoksun keskustelun aikana.

• Sosiaalinen eristäytyminen: Koska henkilö epäilee, ettei enää pysty selviytymään kaikesta yksin, hän vetäytyy usein piilottaakseen puutteensa. Usein tapahtuu, että hän ei enää koe iloa aktiviteeteista, joista hän aiemmin piti.

• Persoonallisuuden muutokset: Jo varhaisessa vaiheessa voi ilmetä mielialan vaihteluita. Potilaat muuttuvat pelokkaammiksi, ärtyisämmiksi ja masentuneiksi.

Mitä voin konkreettisesti tehdä omaisena?

Alzheimerin tautia sairastavan omaisena on monia tapoja ylläpitää hyvinvointia ja elämänlaatua. Alzheimerin tautia sairastavat kokevat usein voimakasta epävarmuutta ja ovat masentuneita. Alzheimerin taudin etenemistä ei voida pysäyttää. Voimme kuitenkin huolehtia siitä, että sairastuneiden elämä on mahdollisimman miellyttävää. Tässä on muutamia tärkeitä asioita, jotka sinun tulisi ehdottomasti ottaa huomioon sairastuneiden kanssa toimiessasi:

• Kärsivällisyys: Tärkeintä on osoittaa kärsivällisyyttä ja ymmärrystä. Koska potilaat voivat olla hyvin pelokkaita tai epäluuloisia, on tärkeää ottaa aikaa ja olla kärsivällinen heidän kanssaan.

• Rutiini ja turvallisuus: On tärkeää luoda Luomalla vakiintunut päivärutiini voidaan välttää stressiä ja luoda turvallisuuden tunnetta. Järjestelmällinen päiväsuunnitelma auttaa tässä. Voi olla hyödyllistä myös ripustaa esille suunnitelma, josta näkee aina, mikä on seuraavaksi vuorossa. Lisäksi tulisi luoda esteetön ympäristö, jotta loukkaantumisriski voidaan minimoida.

• Viestintä: Oikea viestintätapa on tässä avainasemassa. Olkaa kärsivällisiä, jos henkilöllä on vaikeuksia ilmaista itseään keskusteluissa tai hän toisinaan toistaa itseään. On tärkeää, että välitätte tunteen, että kuuntelette häntä. Kiinnittäkää huomiota myös sanattomiin viestintätapoihin ja vahvistakaa sanottua hymyilemällä tai nyökkäämällä, jotta välitätte turvallisuuden ja arvostuksen tunteen. Vältä monimutkaisten sanojen tai pitkien lauseiden käyttöä, sillä ne voivat aiheuttaa helposti sekaannusta. Vältä myös monimutkaisia kysymyksiä ja anna henkilölle aikaa vastata.

• Ravitsemus ja terveys: Varmista, että ateriat syödään säännöllisesti ja että ne ovat terveellisiä ja tasapainoisia. Alzheimerin tautia sairastavat ihmiset unohtavat usein juoda, mikä voi nopeasti johtaa nestehukkaan. Terveydelle on myös hyödyllistä harrastaa säännöllisesti liikuntaa ja ylläpitää sosiaalisia kontakteja.  

• Hakeudu ammattilaisten apuun: Mitä pidemmälle tauti etenee, sitä enemmän apua sairastuneet tarvitsevat. Työelämässä olevalle ja oman perheen huolehtivalle omaiselle dementiapotilaan hoitaminen on kohtuutonta, minkä vuoksi on tärkeää hakea apua ajoissa joko kotihoidon tai hoitolaitoksen muodossa. Hanki tietoa ja valitse paras vaihtoehto itsellesi ja läheisellesi. On tärkeää, ettet laiminlyö omaa terveyttäsi. Alzheimerin tauti ei aiheuta fyysistä ja henkistä rasitusta vain sairastuneelle, vaan tilanne on rasittava myös läheisille. Läheisille ja perheenjäsenille on tarjolla erilaisia palveluja, esimerkiksi itseapuryhmiä.

Yhteenveto

Alzheimerin taudin diagnoosi asettaa kaikille osapuolille uusia haasteita. Tietämys ja ymmärrys taudista voivat parantaa merkittävästi sairastuneen elämänlaatua. Tiede ei ole vielä löytänyt keinoja dementian parantamiseksi, mutta tästä monimutkaisesta taudista on meneillään lukuisia tutkimuksia. On tärkeää jatkuvasti kouluttautua, osoittaa ymmärrystä ja myötätuntoa sekä rakentaa tukiverkosto. Varhainen tunnistaminen on keskeisen tärkeää, sillä sen avulla diagnoosi ja hoito voivat hidastaa taudin etenemistä ja parantaa elämänlaatua huomattavasti. Läheisille tällainen diagnoosi voi olla myös erittäin raskas taakka. On tärkeää hyödyntää tukiverkostoja ja huolehtia omasta terveydestään. Tiedon välittäminen, ymmärryksen lisääminen ja uusien keinojen löytäminen Alzheimer-potilaiden elämän ja elämänlaadun parantamiseksi on edelleen sekä lääketieteellinen että yhteiskunnallinen tehtävä.